Aliarvostettu makkaralajike, jonka maine huonompana makkarana on omituinen. Jos katsotaan tarkemmin niiden valmistusaineita, huomio kiinnittyy ensimmäisenä rasvan määrään, joka on huomattavan alhainen, jopa 5%, yleisimmin kuitenkin 10-15% luokkaa. Useimmilla nk. kevytmakkaroilla on sama rasvaprosentti, mutta se johtuu eri syistä. Ryynimakkaroissa on nimensä mukaisesti käytetty ohrasuurimoita noin 20% painosta, mikä alentaa tietysti lihan ja rasvan määrää. Ryynimakkara onkin itseasiassa aikamoinen ”terveysmakkara”!
Kypsennettäessä ryynimakkara on parasta valmistettuna paistinpannulla; myös uunia voi käyttää. Sen sijaan grillattaessa ryynimakkaran kanssa pitää olla tarkkana, alhaisen rasvaprosentin vuoksi se ei saisi haljeta yhtään, muuten lopputuloksena on kuivahko käntty. Myöskään keittämistä ei voi ryynimakkaralle suositella. Koostumuksessa eri valmistajien makkaroilla on eroja, toisilla ryynit pysyvät makkaran sisällä vaikka se halkeaisikin, toisilla sisältö on puuromaisempaa ja valuu silloin ulos. Se ei tietysti nauttimista estä, päinvastoin.
Suomessa ryynimakkaran tuotekehittelyä on harrastanut erityisesti kannukselainen Pouttu, jonka graham- ja ruissuurimoita sisältävät ryynimakkarat ovat oikein onnistuneita. Muista ryynimakkaran valmistajista Suomessa täytyy mainita Forssan Liha & Säilyke, jonka Savuryynimakkara on ollut AKS:n suosikkilistalla alusta alkaen. Siinä oli välillä hieman vaihtelua tuotteen laadussa, mikä johtui ilmeisestikin keinokuoren vaihtamisesta luonnonsuoleen, joka on ominaisuuksiltaan erilainen. Nykyisellään tuote on hyvin tasalaatuinen ja maukas. Kaikkien aikojen parhaaksi maistamaksemme ryynimakkaraksi on arvioitu juvalaisen Pennan Lihan valmistama Yrttiryynäri, jossa mausteillä on saatu erinomainen kokonaisuus.
Ryynimakkaran läheisiä sukulaisia ovat hämälainen perunamakkara, jossa käytetään siis perunoita ohrasuurimoiden tilalla, erilaiset verimakkarat sekä tietysti tamperelainen mustamakkara. Ulkomailla tulee välillä myös vastaan ryynimakkaran tapaisia makkaroita, erityisesti Brittein saarilla aamiaispöydässä tarjottava Black Pudding on tutun tuntuinen, vaikkakin ulkomuodoltaan erilainen, paksu ja lyhyt jötikkä. Myös skotlantilainen perinneherkku Haggis kuuluu samaan perheeseen, vaikkakin se suolen sijaan valmistetaankin lampaan mahalaukkuun.