Akateeminen Kiuas-Seura vietti perustamisensa 15-vuotisjuhlia juhlaseminaarin merkeissä lauantaina 16.syyskuuta. Puheenjohtaja Jyri Jämsä toivotti kello 14 Liisankadun Osakuntien tiloissa tervetulleeksi seminaariväen, jota oli noin kaksikymmentä henkilöä.Avaussanat lausui kunniapuheenjohtaja Risto I. Pappinen. Hän kertoi, miten AKS on 15 vuoden aikana kehittynyt ryynimakkaran syömisestä saunailloissa nykyiseen vakiintuneeseen asemaan.
Veli Saarenheimo kävi läpi muun muassa tilastoja lihan kulutuksesta ja tuonnista. Kyselytutkimusten mukaan yli 90% kuluttajista syö lihaa, vain pieni vähemmistö on kasvissyöjiä. Euroopan unioni kymmenessä uudessa jäsenvaltiossa on naudanlihankulutus vielä keskimääräistä vähäisempää. Vastaavasti Suomessa sianlihan kulutus on pienempi. Lähinnä pieniä ja keskisuuria yrityksiä edustava Lihakeskusliitto perustettiin vuonna 1935.
Pekka Pakkala, yksikönjohtaja juuri perustetusta Elintarviketurvallisuusvirastosta eli Evirasta esitteli viranomaisnäkökulman. Elintarvikkeiden laatu voidaan jakaa kolmeen osaan: viranomaislaatuun (kuten hygieniamääräykset), kaupalliseen laatuun (houkutteleva ulkonäkö) ja kuluttajan kokemaan laatuun (ostopäätös). Hän korosti sitä, että yhä suurempi osa elintarvikkeita koskevasta säätelystä tulee EU-tasolta.
Aistinvaraisen arvioinnin kouluttaja Mika Vanne Winesense Oy:stä analysoi, miten oikeaoppinen arviointi tehdään. Aistinvaraisen arvioinnin raateja koulutetaan etenkin elintarviketeollisuuden yrityksille. Perusteellisesti suoritetuilla sokkotesteillä saadaan tietoa sekä yrityksen omien tuotteiden että kilpailijoiden tuotteiden kehityksestä. Hän esitti myös ajatuksia AKS:n käyttämän MUH-menetelmän kehittämiseksi.
Ilta=Sanomien toimittaja Sakari Nupponen muisteli lehtileikkeiden avulla, miten makkaratuotteita on käsitelty mediassa. 1980-luvun alussa tehdyt kohupaljastukset makkaroissa käytetyistä raaka-aineista ovat vähitelleen kehittyneet viihteellisemmiksi, uutuustuotteita esittelevään suuntaan.
Makkaranmaistelusta sosiologisena ilmiönä pro gradu -tutkielmansa tehnyt valtiotieteen ylioppilas Ilkka Vuorikuru kertasi AKS:n syntyhistorian, todeten seuran ainutlaatuisuuden, viini-,juusto- ja oluenmaisteluseuroja on runsaasti mutta makkarassa ei vastaavaa ole syntynyt. Vuorikuru, jonka kirja ”Maista, maista makkaraa” julkaistaan ensi keväänä, ylennettiin myös ehdokasjäseneksi.
Kuluneen maisteluvuoden aikana parhaimmaksi makkaroiksi arvioitujen makkaroiden valmistajille luovutettiin kunniakirjat. Paras uusi kotimainen makkara oli mikkeliläisen Maajussin Tilajalosteen valmistama Marskin Sauva (17½ pistettä). Kakkossijalle sijoittui Perniön Lihan Yönakki (17½). Pronssijan jakoivat iittiläläinen Benjamin Ryynäri ja Atria Wilhelm Aito Balkan (17). Perniön Liha Oy:n kunniakirjan otti vastaan Rami Himanto, Benjamin Maatilatoria edusti Ismo Eerola ja Atriaa markkinointipäällikkö Pertti Malmberg.
Juhlaillallinen nautittiin ravintola Zinnkellerissä, jossa olivat tarjolla kaikki palkitut makkarat.
Kuulostaa hyvältä, maistus mullekin. Kunnon ryynäri voittaa aina kinkun.