{"id":13,"date":"2003-12-21T10:50:53","date_gmt":"2003-12-21T08:50:53","guid":{"rendered":"http:\/\/www.makkara.info\/blog\/?p=13"},"modified":"2003-12-21T10:50:53","modified_gmt":"2003-12-21T08:50:53","slug":"makkara-globalisaation-puristuksessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/makkarat.fi\/blog\/makkara-globalisaation-puristuksessa\/","title":{"rendered":"Makkara globalisaation puristuksessa"},"content":{"rendered":"

<\/font><\/p>\n

M<\/font><\/strong>akkara on monelle meist\u00e4 osa perusravintoketjuamme. En tied\u00e4, onko tehty tilastoa siit\u00e4, montako prosenttia suomalaisista sy\u00f6 makkaraa ja kuinka usein, mutta voisin kuvitella luvun olevan melko korkean ja korkeamman kuin l\u00e4hinaapurimaissamme. Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 elintaso ei ole viel\u00e4 niin korkealla ett\u00e4 siell\u00e4 laajoilla kansankerroksilla olisi ollut tai olisi viel\u00e4k\u00e4\u00e4n varaa sy\u00f6d\u00e4 makkaraa siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin kuin me t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Suomessa; ruotsalaiset taas ovat perinteisesti asuneet joillakin mittareilla mitattuna korkeamman elintason kulttuurissa jossa t\u00e4ysliha ja muut lihavalmisteet kuin makkara ovat t\u00e4ytt\u00e4neet p\u00f6yd\u00e4n. Perinteisess\u00e4 agraariyhteiskunnassa makkara oli erityisesti maalaisrahvaan ruokaa; teurasj\u00e4tteet kuten suolet ja pienemm\u00e4t lihanpalat voitiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hy\u00f6dyksi tekem\u00e4ll\u00e4 niist\u00e4 makkaraa. <\/font><\/p>\n

<\/font><\/p>\n

V<\/font><\/strong>ihannekset ovat alhaisen elintason maissa edullisempia kuin lihatuotteet ja korkeamman elintason maissa taas p\u00e4invastoin. Elintarvikkeen hinta on laajojen kansankerrosten osalta usein se m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4. Kaikissa maissahan on my\u00f6s hyvin toimeentulevia ihmisi\u00e4 joilla on varaa valita sy\u00f6misens\u00e4. Aikoinaan neuvostokulttuurissa korostettiin sit\u00e4, kuinka paljon lihaa neuvostokansalaiset sy\u00f6v\u00e4t, sit\u00e4 pidettiin korkeana elintasona. L\u00e4nsimaissa taas ruoan monipuolisuus on ollut se ihanne johon ravitsemuskasvatuksessa on pyritty. Nykyisen terveysn\u00e4kemyksen mukaan vihannesten sy\u00f6nti\u00e4 korostetaan, mutta biologiselta perim\u00e4lt\u00e4\u00e4n ihminen on, muun muassa hampaiston perusteella, my\u00f6s lihansy\u00f6j\u00e4. <\/font><\/p>\n

<\/font><\/p>\n

M<\/font><\/strong>akkaransy\u00f6nti on kuitenkin enemm\u00e4n kulttuurisidonnainen juttu. Makkaransy\u00f6nti on siis tavallaan v\u00e4limuoto kahden \u00e4\u00e4rip\u00e4\u00e4n, lihan ja vihannesten v\u00e4lill\u00e4. Koiranleuat voivat tietysti t\u00e4ss\u00e4 kohdassa irvailla ruotsalaisista jauhomakkaroista ja er\u00e4ist\u00e4 tunnetuista suomalaisistakin makkaroista joissa p\u00e4\u00e4osan koostumuksesta muodostavat jauhot ja ryynit. Ovatko ne lihatuotteita vai viljatuotteita? Itse en kyll\u00e4k\u00e4\u00e4n pid\u00e4 makkaran lihapitoisuutta ehdottomana itseisarvona, maku on p\u00e4\u00e4asia. Rasva on siin\u00e4 usein ratkaisevassa asemassa. <\/font><\/p>\n

<\/font><\/p>\n

P<\/font><\/strong>erinteisiss\u00e4 maatalousmaissa joista Suomeenkin tuodaan rekka-autolasteittain vihanneksia ja hedelmi\u00e4, on my\u00f6s voimakas makkarakulttuuri. Eih\u00e4n kasvinviljely mill\u00e4\u00e4n tavoin sulje pois karjataloutta, vaan tukee sit\u00e4. Mieleeni tulee ensimm\u00e4isen\u00e4 Unkari ja sen lukuisat kestomakkarat. Mutta tarkemmin ajatellen, Unkarihan on voimakkaan makkarakulttuurialueen kupeessa. Saksalainen makkarakulttuuri on kautta aikain vaikuttanut ja s\u00e4teillyt laajalle alueelle ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6ns\u00e4. <\/font><\/p>\n

<\/font><\/p>\n

L<\/font><\/strong>\u00e4mpim\u00e4n ilmanalan maissa kuten Espanjassa ja Italiassa makkarat ovat luonnollisestikin kestomakkaratyyppisi\u00e4. Kuivatusta kinkusta ei ole pitk\u00e4 matka kestomakkaroihin joiden valmistukseen on usein k\u00e4ytetty enemm\u00e4n lihaa kuin mit\u00e4 niiden valmispaino on. Mik\u00e4p\u00e4 sen oivallisempi hiukopala helteell\u00e4 kun palanen salamia! <\/font><\/p>\n

<\/font><\/p>\n

M<\/font><\/strong>y\u00f6s Baltiassa on voimakas makkaranteon taito ja sy\u00f6m\u00e4kulttuuri, mutta se taitaa olla perua historian ajoilta jolloin Saksalla ja suurilla makkaranyst\u00e4vill\u00e4, hansakauppiailla oli sanansa sanottavana siihen mit\u00e4 ruokap\u00f6yd\u00e4lt\u00e4 pit\u00e4\u00e4 l\u00f6yty\u00e4. Makkarakulttuuri on noussut Baltiassa uuteen kukoistukseensa ja se on rikastuttanut viime vuosina meid\u00e4nkin kulinaarikulttuuriamme. EU:n laajentuessa voisi kuvitella, ett\u00e4 erityisesti ulkomainen makkaratarjontamme lis\u00e4\u00e4ntyy. Onhan suomalainen makkarateollisuus laajentamassa reviiri\u00e4\u00e4n voimakkaasti niin Ven\u00e4j\u00e4lle, Baltiaan kuin Puolaankin. Pit\u00e4\u00e4 vain toivoa sit\u00e4, ettei yhdentyv\u00e4 Eurooppa sy\u00f6 kukoistukseen noussutta pienempien kotimaisten makkaratehtaiden kannattavuutta. Palaamme j\u00e4lleen jo esiin tuomaani m\u00e4\u00e4reeseen, makkaran hintaan. Kuinka makkaratehtaamme p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4t hintakilpailussa, kun verotus ja ty\u00f6voimakustannukset sy\u00f6v\u00e4t kannattavuuden muultakin elintarviketeollisuudelta? <\/font><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n kuun kommentaattori<\/em>
\n\"Mikko\"
\nMikko Makkonen<\/strong>, AKS:n varsinainen j\u00e4sen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Makkara on monelle meist\u00e4 osa perusravintoketjuamme. En tied\u00e4, onko tehty tilastoa siit\u00e4, montako prosenttia suomalaisista sy\u00f6 makkaraa ja kuinka usein, mutta voisin kuvitella luvun olevan melko korkean ja korkeamman kuin l\u00e4hinaapurimaissamme. Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 elintaso ei ole viel\u00e4 niin korkealla ett\u00e4 siell\u00e4 laajoilla kansankerroksilla olisi ollut tai olisi viel\u00e4k\u00e4\u00e4n varaa sy\u00f6d\u00e4 makkaraa siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin kuin me t\u00e4\u00e4ll\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"om_disable_all_campaigns":false,"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"_uf_show_specific_survey":0,"_uf_disable_surveys":false,"footnotes":""},"categories":[8],"tags":[],"class_list":["post-13","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/makkarat.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/makkarat.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/makkarat.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/makkarat.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/makkarat.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=13"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/makkarat.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/makkarat.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=13"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/makkarat.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=13"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/makkarat.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=13"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}